Jos tälläkertaa vaik kirjoittais jotain jäljistä. Tullu tehtyä kultivoidulle kymmenkunta jälkeä tässä välillä ja nyt sitten heinälle joka oli paikoittain lyhyttä ja paikoittain todella pitkää ja kaatunutta.
Lex ekana ajovuorossa. Hienosti käytti nenäänsä. tyhjiä oli jo kymmenekin askelta peräkkäin ja pysyi nekin jäljellä, ilman hätääntymistä. Esineilmaisun keksi kolme jälkeä sitten ja nyt on varmistettu ja vahvistettu niistä cesar palkalla. Ensimmäiselle esineelle pysähtyi, mietti hetken ja kun aloin antaa käskyä olikin jo menossa maahan. Hidashan tuo vielä on, mutta ei ahmaista nyt liian isoa palaa kerralla. Tokalla esineellä olin itse liian hidas ja huomasin kun nenä meni yli, kuitenkin Lexin lamppu syttyi ja siirsi nenän takasinpäin ja annoin siinä sitten käskyn ja esine tuli ilmastua. Viimistä en itse ollenkaan huomannut, mutta senkin rekkas ja pääsin käskemään maahan. Onnistunut treeni ja olen tyytyväinen koiran työskentelyyn.
Sitten vuoroon Ninja. Ninz on siis asustanut viikonverran jo taas täällä. Toinne jälki sitten puolentoista vuoden. Suunnilleen suojelun ykkösluokan pituinen jälki. Kahdella kulmalla ja kolmella esineellä. kyllä koira muistaa mitä pitää tehdä ja voi että on rauhallinen koira liinan päässä. Aivan ihana kulkea perässä. Tarkkuutta oli upeasti ja esineet ilmaisi omalla tyylillään. Kulmat hieman tuotti pyörimistä, mutta niitähän en ollut ehtinyt sille kovinkaan onnistuneella menestyksellä opettaa. Kulmissa oli merkkitikut ja ensimmäisen meinasi ilmiasta esineenä, mutta kehotin jatkamaan ja Ninjahan jatkoi. Tiedä vaikka koetta sillekin suunnittelis ;)
Ja sitten illan pääesiintyjä Samu. Pellolla oli selkeitä harhajälkiä, jotka rekkasin jo tallatessa jälkeä. Jokaisen harhan jälkeen laitoinkin makupalan varmistukseksi. Ensimmäinen suora oli 200 askelta pikä ja kahden ensimmäisen harha nuuskasun jälkeen ajoi hienosti kulmaan asti. jopa normallia rauhallisemmalla temmolla. Kulman otti hiukan levottomasti, mutta yllärinä olikin sitten jo uusi kulma edessä. Sen suoritti mallikkaasti. Kulmahässäkkää olikin sitten ihan riittämiin ja Samu tsemppasi hienosti ja selvitti ilman ylimääräisiä kiemuroita. Esine numero 3 jäi ilmaisematta, mutta itsekään en sitä huomannut, vaikka oli selkeä merkki. Merkkitikkuja kerätessä ihmettilin miksi se oli jäänyt koska oli ihan selkeellä paikalla eikä heinäkään ollut kaatunut päälle. Sitä lukuunottamatta esineet oli ihan hienosti ilmastuja. Samun jäljkeenkin olen tyytyväinen, joten nyt ei muuta ku peukut pystyyn että seuraavakin jälki menee upeasti ja ilman hörhöilyä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti