Treenisunnuntai

Eka meinattiin mennä treenailee koirin kans, ja sit ei enää meinattukaan ja sit kuitenkin mentin :D

Lexille pitkästä aikaa jälki, ja sen kanssa kaikkien kommervinkkeleiden ja mutkien ja muuttuvien suunnitelmien ja mitä kaikkea tässä matkan varrella on ehtinyt tapahtuakin, olen päättänyt että tuo koira keskittyy nyt vain ja ainoastaan treenaamaan jälkeä. Ihan sen oman pääkopan ja kropankin ongelmien vuoksi tuo on kaikkein kevyin treenimuto. No niin siis itse jälkeen...

Marke tallasi loitavan jäljen, matkalla paljon riistaeläinten jälkiä. Nosto oli pitkä ja ennen jälkeäkin oli jo ratkaistava riistan jäljet, mikö lie eläin siinä oli kulkenutkaan kun oli niin selkeä ura, että melkein jo itse olisin voinut luulla siinä ihmisen kävelleen ;)

Lex lähti nostamaan ihanalla innolla ja selkeällä päämäärällä. Kun kohtasi riistan jäljen, ensin lähti seuraamaan sitä, itse pysähdyin ja odotin että koiralla loppu liinassa tila, jolloin kääntyi takaisin, seurasi jälkeä takaisinpäin, kävi pissalla, palasi jälejlle, pissasi ja potki kintuillaan. Selkeesti mietti että mikähän juttu tää nyt täs oikein on. Itse rauahllisesti vaan odotin ja jatkettiin vain matkaa kun suunta oli oikea.

 Päästiin jäljelle ja se maavainu ja tiivis nenä mikä Lexillä on, alkoi puskea meitä eteeenpäin. Aivan mahtava fiilis oli itselläkin <3 Jokainen riistan jälki olisi pitänyt päästä ajamaan pidemmälle kun annoin tilisuuden, rauhallisesti vaan pysähdyi ja odotin kun koira valkkaa ihmisen jäljen. Ensimmäiselle esineelle tutuamme, raegoi siihen, mietti hetken, katsoi taakseen, jolloin kehoitin menemään maate, niinkuin ollaan esineillä opeteltu tekemään. Haastavaa oli, mutta meni ja söi jopa antamani namin ;) Matka jatkui samalla kaavalla. Kuuset kiersi helpomman kautta mitä Marke oli Lexin mielestä kävellyt ;) Koira mokoma kun sujahtaa nopeasti kuusen oksien alta ketterämmin kun ihminen :D Itellä oli naama märkänä monessa kohtaa kun jouduin oksien läpi kulkemaan :)
 Toinn esien sujui samoin kun ensimmäinenkin. Lähestyttiin tietä ja aloin jo itse miettimään että missä kohden me oikein  missattiin, kunnes Lex kääntyikin ennen tietä vielä oikealle, löytäen vielä pienen matkan jäljestettyään kuusen alta rakkaan purutyynynsä. Voi sitä koiran iloista ilmettä ja intoa. Aivan mahtava fiilis tuli tästä jäljestä. Ihana harrastus.


Tällille otettiin pari hakuilmaisutreeniä. Annoin Tällin ottaa kontaktin Markeen autolla ennen kuin aloin pukea sille valjaita. Marke lähti sitten kiertäen metsän puolella ja itse kun sain puettua fermeet, siirryttiin suoraan tien toiselle puolelle alueelle. Päästin koiran irti ja aloin seurata sen touhua. Lähti vauhdikkaasti kohti maalimiestä, its eehdin ihmettelemään että What, mutta kääntyikin pian takaisin mun luo. Jatkettiin liikkumista kohti maalimiestä. Kun lähestyttiin, Tälli sai hajun ja meni suoraan sinne. Ohejiden mukaan maalimeis avuosti koiran haukkumaan. ja piti huolen että pysyy siellä. Kun pääsin viereen otti kontaktia muhun, en reagoinut vaan annoin maalimiehen hoidella että koira pysyy siellä ;) Otettiin sitten toinen lähestyminen. Jäätin odottelemaan että Marke menee uuteen paikkaan, Tälli seisoi rauhallisesti ja odotteli että mitä tässä seuraavaksi tehdään.
 Päästin koiran irti ja lähdettiin kävelemään takaisinpäin. Hetken päästä Tälli lähti helpommalle uralle ja olikin maalimiehen luona nopeasti. Oli tullut ilmavainulla, ilman että otti maasta jälkeä. Ja haukkukin alkoi jo hienosti. Olin ajatellut itse antaa sitten pallon, mutta koska reagoi taas siihen kun tulin paikalle vaihdoinkin suunnitelmaa ja sai pallonsakin maalimeheltä haukun jälkeen.
 Mä niin tykkään tuosta pienestä malinoisistani <3


Loppuyhteenvetona päädyttiin siihen että yritän opettaa Lexille esineille uuden toimintamallin. pysähtyy siihen ja haukkuu. Ja nostoja täytyy treenailla, että valitse sen oikean suunnan. Tämähän meillä on ollut ongelmana aina. Jostain syystä 85% lähtee takajäljelle...
 Tällin kanssa jatketaan samaan tapaan.