Hukat

Hukat

keskiviikko 2. huhtikuuta 2014

Me kans ku muutkin jo ;)

Käytiin siis jäljellä Lexin kanssa. Tuohon viereeen multapellolle polkasin kahdensadan askeleen jäljen neljällä esineellä. Ruoka oli paljon, mutta tyhjääkin viisi askelta välissä. Ennen ja jälkeen esineiden oli myös tyhjää.
 Kun hain koiran oli se jo ihan selvillä mihin ollaan menossa. Ulos päästyään nenä maassa. Tontin reunalla otin sivulle käskyn alaiseksi ja siirryttiin paalulle. Ei meinannut malttaa olla paikallaan kun puin liinan jalkojen väliin.
 Hienosti otti paalun, ja lähti ajamaan askel askeleelta. Tuuli puuskautti alkumatkasta ja nenä meinasi mennä liikaa vasemmalla, pysähty hetkeksi ja nosti päätään kun liinasta tuli jumitus. Itse tuijotin vaan jäljen suuntaan ja jatkoikin nopeasti jäljestämistä. Kolmella ensimmäisellä esineellä meni hiukan hitaasti ja vinoon maahan, palkkasin pallolla ja mikä ihmetytti niin päästi omatoimisesti pallosta irti hetken sillä pelattuaan ja lähti jäljestämään.
 Kolmannen esineen jälkeen jostain syystä vauhti hieman kiihtyi, mutten antanut rynniä. Viimeinen esine olikin jo suora ja reagoi maahan menoon ennekuin ehdin antaa käskyn.
 On tainnu poika talvitauolla funtisa asiaa. Meni niin loistavasti siihen nähden mihin oltiin jääty.

 Viikonloppuna oltiin spl:n järjestämällä tottisleirillä Orivedellä. Reilun kahden ja puolen tunnin ajomatka ei hetkauttanut Lexiä millään lailla. Avasin luukun kun menin ilmoitautumaan saapuneeksi, eikä herra parin ensimmäisen vastalausehaukun jälkeen enää reagoinut ohi kulkeviin koiriin. Hiukan olin yllättynyt.
 Tottisteltiin kahdeksan koiran ryhmässä. Ensin hiukan seuraamista ja palkkauksen jälkeen alettiin siihen irrotusongelmaan hakemaan ratkaisua. Se olikin yllättävän helppoa, vihdoin tajusin miten pitää toimia. Toinenkin sessio ehdittiin päivän aikana ottaa.
 Lähdettiin oman ruokailun jälkeen huonekaverini Annen ja hänen koiransa Tepon kanssa yhdessä lenkille. Pojat eivät reagoineet toisiinsa oikeastaan millään lailla. Ylpeä saan olla Lexin nykytilasta. Käyttäytyy todella mallikkaasti. Lähes vuoden verran sen kanssa onkin töitä tehty arkikäyttäytymisen parantamiseksi. Ja tulos näkyy.
 Seuraava huolenaiheeni oli ettei Lex suostuisi syömään erilaisen tilanteen vuoksi. Sekin osoittautui ihan turhaksi huoleksi. Kuppi meni tyhjäksi ilman mutinoita. On tainnut vierihoito Ninjan kanssa auttaa tähänkin ongelmaan.
 Aamulla koira oli ihan oma itsensä vaikka nukkui ekaa kertaa autossa kokoyön. Huoleton siis ottaa matkaan mukaan. Pari tottisrinkiä otettiin sunnuntaipäivän aikana. Ekalla kerralla Lex oli jotenki hiemna vaisu, ajattelin ensin että olen ite niin väsynyt että se heijastui koiraan. Kuitenkin kun ensimmäisen treenihetken jälkeen istuskelin ringissä huomasin hetken päästä että koira käyttäyti erilailla autossa, seisoi ja tuijotti minua, vaikka ohi käveli silloinkin koiria luukun edestä. Menin ottamaan koiran ulos ja kaamea kakkahätähän sillä oli. Ja vatsa löysällä. Sen verran kuitenkin stressasi viikonloppua. Toinen tottissessio olikin jo aivan huippulaatuinen.

 On se vaan aika tapaus tuo koira. <3

Samu sairaslomailee vielä viikonverran, sitten sekin pääsee taas treenaamisen makuun.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti