Kokeiluja jäljellä

Viikon toinen jälki. Kaava on nyt pysynyt samana ja niin tälläkin kertaa. Kolme kulmaa, kolme esinettä ja pituutta tälläkertaa 247askelta.

Paalu tyhjänä, eka makupala 27 askeleen päässä :) Lisäsin liinaan pituuttaa pikkuhiljaa, kulmassa olin noin 8 metrin päässä ja aattelin että katotaan. Kulma oli vuorattu maksalaatikolla. Hyvin selviytyi kulman, mutta kun oli viimeisen murusen syönyt, päätti ettei jälki voi tälläkään kertaa kulkea suoraan, vaikka se joka kerta niin kulkeekin... Palasi siis takasin päin, jolloin lähestyin taas noin kahden metrin liinaetäisyydelle. Esineistä päätin palkata haukun kautta pallolla. Jotenkin on edellisilä kerroilla ollut epävarmuutta niillä. Ilmasi kaikki esineet ihan poikittain, kehuin heti kun meni maahan, mutta nätisti korjautin kaikki suoremmiksi ennen pallopalkkaa. Mielestäni ei koiralle aiheutunut ylimääräistä hämmennystä. Tai no ehkä sillä toisella esineellä, kun unohdin itse nostaa esineen maasta ja kun pallon otin pois, niin Lex ilmaisi sen uudelleen. Hyvä niin, mutta eipä sitten haluunut jatkaa jäljestystä kun ei saanut ilmaisusta muuta kuin kehuja ;) kolmannella käskyllä kuitenkin jatkoi matkaa. Alkuun toisn koitti lähjteä poikkoilemaan, mutta liinalla estin ja suullisesti kielsin väärään suuntaan pyrkimisestä.. Tokaa esinettä kuitenkin edelsi tyhjä kulma, mikä meni loistavasti. Varmaan paras kulma kun palattiin pellolle jäljestämään. Kolmas kulma olikin taas maksalaatikkokulma ja sekin meni ihan hyvin, nyt olin lähellä ja ei palannut ruuan lopputtua enää takasinpäin. Vikan esineen jälkeen kun haukutin, nousi koira seisomaan ja jatkoi haukkumista pallolle. Vapautin siitä ja koira alkoi tunkemaan sitä palloa taas mun reisiin :)
 Irrotus, ja heitto. Seuraava irrotus ja heitto ja sitten alkoikin Lexin palikka testi :D
 Eli kun pallo putosi maahan, tipahti myös koiran kuono siinä kohtaa missä sattui olemaan alas. No pallohan ei tipahtanut siihen nenän eteen vaan noin kymmenen metriä edemmäs. Hysteerisen omainen etsintä alkoi. Its ekävelin hakemaan paalun ja sitten menin paikallistmaaan missä se pallo makaa.
 Jäin seisomaan parin metrin päähän pallosta ja katselin hiljaa kun Lex höyryää ympyrää ja etsii palloaan. noin kymmene minuutin epätoivoisen etsinnän jälkeen tuli ekaa kertaa mun lähelle kysyvä katse naamallaan. Edelleen olin hiljaa ja hetken päästä koira sai hajun pallon narusta. Alko sitä tökkimään, ennekun paikallisti pallon sijainnin. Aika urpo, mut tulihan taas todistettua että ei se niitä silmiään käyttänyt. Tosin pallo oli punainen ja vihreässä heinässä, joten eipä se sitä kait olis nähnytkään. Eikä muuten hajuaistikaan ollut aktivoituna, niin monta kertaa meni puolen metsin päästä pallosta että jos olis ollu röörit auki niin ois pitäny kyl huomata :D