Ihanteelisen mittaiselle heinälle kaksi jälkeä. Ensimmäisessä oli neljä kulmaa. Kaikki makupaloilla vuorattuja helppoja laajoja kulmia, suorastaan kaaria :D
Paalulta söi ruuat, ja lähti etenemään hyvin. Makupaloja siellä täällä ja alkuun ne poimikin. Ekaan kulmaan tultaessa pyrki ylittämään, vaikka siellä oli ne ruuat. Otti kuitenkin pienen ihmettelyn jälkeen kulman ja oikean suunnan. Seuraava kulma olikin jo parempi, Kulki nenä tiiviisti maassa tuhisten. Kolmannessa kulmassa olisi väkisin halunnut mennä ohi??? Pysähdyin ja Lex palasi takaisin päin, sai makupalasta hajun, poimi sen ja jatkoi sitten oikeaan suuntaan. Neljäs kulma olikin sitten taas katastroofi... Ei huolinut makupaloja, pyrki kokoajan sivuun meinas nostaa koipea multapaakun kohdalla. Kun kielsin jatkoi kaoottista sinkoilua. Onneks lopulta rauhoittui ja sai taas tekemästään työstä kiinni ja törmäsi esineeseen, jonka ilmaisi jopa suht suoraan. Pallo taskusta palkaksi. Ja kohti toista jälkeä...
Toinen jälki alkoi lähes samasta kohtaa kuin ensimmäinen, mutta eri suuntaan. Olin tehnyt tästä helpon, eli vain yksi kulma. Tuuliolosuhteitahan en taaskaan ollut ottanut huomioon ja lähdettiin sitten lievään vastatuuleen.
No eipä se Lexiä auttanut. Pyrki jäljestämään taas kerran jäljen vieressä. Sai kuitenkin makupaloist ahajun ja palasi oikealle uralle. Vaikkei tuo niitä syö, niin kuitenkin reagoi niihin positiivisesti. Nenä alkoi nousemaan lähellä kulmaa, mutta kehotuksesta painui takasin alas. Kulma mentiinkin ihan mallikkaasti. Suoran ajoi taas vieressä, enkä edes tajunnut ennen kun tultiin esineelle. Sen sitten ilmasi naama mua kohden. Pyysin koiran sivulle ja vaadin lähestymään uudelleen oikeassa urassa.
Ei oo todellakaan helppoa tän koiran kanssa. Ei auta kun jatkaa harjotuksia...
Innolla jään seuraamaan teidän treenailuja :)
VastaaPoistaKoitetaan taas yhdessäkin treenata tässä!!