Viikonloppu oli suht tylsä, eikä treenikamatkaan ollu kotona, niin piti treenailla Samua ilman liinaa. Kotipihassa tuo ei ole Samulle ongelma, ei ehdi seurailemaan mitään muuta kun kotona kaikki on jo tuttua. Onneksi sisään oli kulkeutunt tyyny, ja isäntä oli onnistunut tiputtamaan narupallon hiacen kyydistä pihaan (oli ehkä kenties jäänyt häkin viereen eikä omaan laatikkoon ).
Lauantaina Lotan kanssa otettiin Samulle selkäkuljetusta. Aika huvittavaa, mutta hauskaa. Neljä kertaa ja viimisellä ei tarvinnut enää korjata koiraa.
Sunnuntaina sitten tein istumisia sekä seisomisia sarjassa. Kaksi istumista oli hitaita oman horjahtamisen vuoksi, mutta muuten paljon nopeempia kun normaalisti. Käännähdin siis koiran eteen käskyn annettuani. Samoin juoksusta seisomisien kanssa, ne meni kaikki hienosti.
Lexin kanssa otiin tänään jälleen Porvoossa. Koira on muuttunut kahdessa kuukaudessa rauhallisemmaksi. Sillä keitti aiemmin himpun verran yli patukan sekä pallonkin suhteen. Enää ei niin usein jää omat raajat väliin :) Mitä nyt tänään onnistuin työntämään sormet koiran suuhun kun korjasi otetta patukasta. Loman aikana oon saanu aika monta uutta osumaa. Nilkkaan jää jopa arpi. Ikimuistoinen koira ettenkö sanois, on jättäny enemmän muistoja mun kroppaan kun kukaan aiemmista.
Tänään treenattiin A-estenoutoja patukan kanssa, sekä hyppyjä patukan kanssa. Eteenistumista luoksetulossa sekä eteenmenoa maahan menon kanssa. Eteenistuminen luoksetulosta tuotti vauhdista ongelmia, mutta lyhyeltä matkalta onnistui jo ihan hienosti makupalojen kanssa.
Tulipa pohdittua sitäkin että kattookohan tuo koira kieroon. Vaudin kanssa luoksetulossa katsoi joka kerta mun ohi, kuitenkin tuli sitten eteen istumaan. Opittua kenties? Eteenmenossakaan ei katsonut patukaa, vaan ihan muualle, kuitenkin juoksi patukan luo. No mikäs siinä jos kuitenkin lopputulos on haluttu :D
Huomenna ois ohjelmassa jälkeä ja Samulle illalla purut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti